Studio T. Tolvanen Oy - visuaalisen viestinnän suunnittelutoimisto
(navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti)
(navielementti) Etusivu (navielementti) Yritys (navielementti) Palvelut (navielementti) Verkosto (navielementti) Referenssejä (navielementti) Taustakuvia : Taustakuvat : Taustakuva (navielementti) Suunnittelutoimisto Studio T. Tolvanen Oy, Kuopio : Yhteystiedot : Studio Tere T. Tolvanen Oy (navielementti) (navielementti) (navielementti)
(header-kuva) (navielementti)
(header-kuva)  

etusivu (nuoli) yritys (nuoli) historia

Firman historiaa, 1974 - 2006 ja eteenpäin

Valokuvaajasta kuvittajaksi

Valokuvaaja Tere Tolvanen

Tarina voi alkaa vuodesta 1969, jolloin Tere otti reppunsa ja lähti Keski-Eurooppaan. Saksassa hän etsiytyi kouluun nimeltä Hamburger Fotoschule. Ensimmäinen kamera oli ostettu jo 1958 ja siitä lähtien valokuvaus oli ollut vakava harrastus.

Vuonna 1971 paluu Helsinkiin ja neljä vuotta työskentelyä mainosvalokuvaajana Studio Jussi Pohjakalliolla. Tuli tutuksi suuret mainostoimistot, pitkät kuvausmatkat ja asuminen ydinkeskustassa. Syntyjään pohjoiskarjalaisena maakunta kiehtoi, mutta kehä kolmosen sisäpiiri ei.

Siispä vuonna 1974 muutto Kuopioon ja siellä syntyi Studio T. Tolvanen Oy. Alkutaipaleesta voi kertoa, että olo maailman pohjoisimpana suomalaisena mainosvalokuvaajana ei ollut herkkua, eikä auttanut, vaikka kuului Suomen Mainosvalokuvaajat Ry:n. Mainostoimistoja ei ollut, vain kilpimaalaamoita ja asiakkaiden ymmärrys markkinoinnista olematonta.

Valokuvaaja Tere Tolvanen

Yritys koostui Terestä, kollega Heikki Salosesta ja toimistorouvasta. Kolmen hengen voimin firma kasvoi vuosien myötä niin, että kun lama alkoi, toimitilat olivat 150 neliötä. Firmalla oli hyvä asiakaskunta ja melko moderni kalusto.

Mutta talouslama oli se, joka loppujen lopuksi aloitti muutoksen (talouslama 1990-1994). Pohjois-Savon alueelta alkoivat tuotannollista toimintaa harjoittavat yritykset kadota kovaa vauhtia ja firman liikevaihto tietenkin laski. Lama helpotti 90-luvun puolivälissä, mutta uusien yritysten tulo paikkakunnalle ei ollut erityisen nopeaa. Lisäksi samaan aikaan tapahtui muutakin, paljon isompaa --- eli tuli digitaalisuus ja se oli alussa suuri kysymysmerkki. Mikään ei toiminut samalla tavalla kuin ennen.

Valokuvaaja Tere Tolvanen

Firmaan hankittiin ensimmäinen tietokone-työasema 1996 ja vuotta myöhemmin saatiin internetyhteys. Voidaankin sanoa, että tästä alkoi uuden maailman rakentaminen. Käytännössä se tarkoitti kuvankäsittely- ja grafiikkaohjelmien opettelua ja surffailua jenkkilässä kollegoita katsomassa.

1990-luvun loppupuolella alkoi valjeta, että valokuvaus kuuluu kapenevien markkinoiden alueeseen. Internetin kuvatarjontaa täydensi jatkuvasti kasvava valokuvaaja-koulutus, joka lisäsi kuvaajia, muttei työpaikkoja.

Minun kokemukseni on, että lama, digitaalisuus ja internet muuttivat toimintaympäristömme melkeinpä päälaelleen. Vuonna 2001 syntyikin päätös, että mainosvalokuvaamo lopetetaan. Alkoi prosessi, jota kutsun ”kasva pieneksi”. Lyhyesti: Viiden vuoden aikana firman fyysinen koko pieneni 150 neliöstä 25 neliöön. Samalla kolmen hengen firmasta tuli yhden miehen putiikki. Tilalle on rakennettu kuvittaja-graafikko, joka toimii verkossa ja rakentelee maailmaansa netissä toimivien osaaja-yritysten kanssa.

Esimerkki muuttuvista markkinoista: Studiolla on ollut alusta alkaen arkistodioja myynnissä ja alkuaikoina osa oli myös Kuvapörssissä. Laman alettua otimme ne sieltä pois, ajatuksena, että myymme itse. Tämä tietysti osoittautui täysin vikatikiksi, mutta vasta kun saatiin verkkoyhteys selvisi koko totuus, eli missä laajuudessa kansainvälinen kuvakauppa oli jo silloin. Olimme suunnitelleet omaa verkkokauppaa, mutta onneksi se ei toteutunut, sillä tätä kirjoittaessani, vuonna 2006, Suomessa on monia kymmeniä verkkokuvakauppoja. Lisäksi useilla kuvaajilla on omat arkistonsa netissä. Suuri tarjonta on mädättänyt hinnat olemattomiksi ja kilpailu on kiven kovaa. Lisäksi maailmalla on miljoonittain kuvaa tarjolla, osa jopa ilmaiseksi. Elämme valokuvan kulta-aikaa, mutta samalla todistamme sen kaupallista tuhoutumista. Internet on puhunut.

Sitä paitsi, kaikilla muillakin on samanlaiset auringonlaskut, samanlaiset kesäkukat ja riihen ovet kuin minulla. Edes miljoonia kuvia sisältävien kuvapankkien kahlaaminen ei itselleni yleensä kannata. Jos tarvitsen jotain, niin aukaisen 3D-maisemaohjelman ja rakennan sellaiset pilvet kuin haluan ja muokkaan värit ja tunnelman, varttitunnissa. Jatkossa luontomaisemat ja kaupunkimaisematkin rakennetaan tietokoneella yhä useammin. Tietokoneella piirtäminen, kuvankäsittely ja 3D-ohjelmat ovat avanneet näin uuden vaiheen myös kuvatuotannossa.

Lopuksi vielä muutama tarina kuvittaja-graafikon kehitysprosessista.

Peruutan ajallisesti hieman: Kerron miten tarinaan tuli mukaan tuo 3D. Vuonna 1999 kävin Lontoossa ja vierailin animaattori Marjut Rimmisen luona ja siellä aukesivat minun silmäni. Netissä surffaillessani olin tavannut paljon pelottavaa kuvaa, joista en ennen osannut sanoa, että miten ne on tehty. Lontoossa se selvisi, taikasana on 3D-ohjelmat. Kotiin palattuani ostin Bryce-maisemaohjelman ja aloitin opiskelun. Alku oli todella tahmeeta, siksi päätin hankkia lisäkoulutusta, ja menin Kuopion Muotoiluakatemiaan opettelemaan Rhinocheros mallinnusohjelman (kurssin toiseksi vanhin henkilö oli muuten opettaja, 26v.). Kurssi oli oikein hyvä, sillä siellä opin, että se on väärä ohjelma minulle – tai ehkä oikea, jos olisin parikymmentä vuotta nuorempi.

Nyt piti kuitenkin miettiä, mikä minusta tulee isona? --- Tein ison rajauksen, minä pysyn kuvittajana, joka hyödyntää 3D-kuvitusohjelmia. Sitten alkoi toisen ohjelman metsästys ja heti 8 kuukauden päästä löysimme Zbrush-ohjelman. Ja tänään opiskelu jatkuu näiden ohjelmien parissa ja tietenkin hyödynnän niitä työssäni koko ajan. Toinen rajaus syntyi sitten ihan itsestään, eli jos kuvan pitää liikkua, niin osoite on animoottori.net eli Hannu Kulju, joka hoitaa sen osuuden. Kun kaikkea ei ehdi oppia, niin on verkotuttava niiden kanssa, jotka osaavat.

Toimitusjohtaja Tere Tolvanen

Vielä yksi näkökulma. Piirtäminen. Joensuun Lyseossa sain piirustuksesta kympin, tekemättä oikeastaan muuta kuin ruotsin tehtäviä. Vuosien varrella olen nähnyt todella upeiden piirtäjien suorastaan kuolevan nälkään, eli se viestitti, että sellaista osaamista ei arvostettu. Siksi pysyin kaukana siitä. Ehkä nyt ovat ajat muuttumassa? Piirtämistaito on joka tapauksessa arvokasta pääomaa moneen ammattiin, niin graafikolle, kuvittajalle, muotoilijalle, arkkitehdille kuin vaikkapa käyttöliittymäsuunnittelijalle. Oma ympäristö on myös opettanut että valokuvaajia on, painopinnanvalmistajia on, verkkosivujen tekijöitä on, kuvankäsittelijöitä on, ja lisäksi näitä koulutetaan liikaa tai sitten liian kevyesti. Mutta piirtäjiä ei voi kouluttaa samalla tavalla, sitä joko osaa piirtää tai sitten ei. Hyvä piirtäjä pystyy visualisoimaan ajatuksiaan monella tavalla - ja siksipä kai se onkin niitä ainoita taitoja jotka ovat itselläni kestäneet läpi uran.

Edellä oleva yrittää valottaa sitä suurta mullistusta, jonka olen joutunut kokemaan ja joka jatkuu edelleen. Mutta onneksi seuraava polvi elää jo selkeämmässä maailmassa, eikä niinkuin minun ikäluokkani, jolla on ollut vaikeaa ymmärtää, mitä tarkoittaa toimintaympäristössä tapahtuvat radikaalit muutokset.

Studion tarina ei ole vielä lopussa—se jatkaa ja ja mukautuu ympäristöönsä

- Tere T. Tolvanen, Kuopiossa joulukuussa 2006

Tekninen kuvittaja Tere Tolvanen

Aiheeseen liittyvää sivustolla

Kuvittaja-graafikko -artikkeli, tietoa työskentelytavoistani ja siitä miten suhtaudun ammattiini