Studio T. Tolvanen Oy - visuaalisen viestinnän suunnittelutoimisto
(navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti) (navielementti)
(navielementti) Etusivu (navielementti) Yritys (navielementti) Palvelut (navielementti) Verkosto (navielementti) Referenssejä (navielementti) Taustakuvia : Työpöydän taustakuvat : Taustakuva (navielementti) Suunnittelutoimisto Studio T. Tolvanen Oy, Kuopio : Yhteystiedot : Studio Tere T. Tolvanen Oy (navielementti) (navielementti) (navielementti)
(valkoinen-navin-alaosa) (header-palkki)

etusivu (paikkatietonuoli) kuvitus ja visualisointi

Mitä on kuvitus ja visualisointi?

Tältä sivulta löydät tietoa erilaisista kuvittamisen muodoista, hyödyistä ja siitä milloin kuvittaminen tai visualisointi on oikea tapa lähestyä ongelmaa. Sivulla on myös tietoa siitä millaista on kuvittajan päivittäinen arki.

Tärkeimmät syyt siihen miksi päätetään valita kuvituskuva eikä valokuvaa:
- 1) Kuvien pitää viestiä selkeästi ja kestää käytössä. Kuvitus ja erilaiset graafiset elementit kestävät aikaa paremmin kuin valokuva. Kuvituskuvat auttavat ymmärtämään asioita.
- 2) Kuvalla halutaan viestiä jotain jota ei voi valokuva. Kuvituksella voidaan esittää asioita joita ei voi valokuvata tai joiden valokuvaaminen olisi hyvin kallista. Kuvitus voi viestiä myös aineettomia asioita ja voi soveltua esimerkiksi brändin vahvistamiseen.

Erilaisia kuvituksen muotoja

Tyypillisesti "kuvitus"-sanaa käytetään kun jokin asia tai sisältö vaatii havainnollistamista. Kuvitus on täten tyypillisesti tukevassa roolissa. Esimerkiksi artikkelin sisältöä havainnollistava infografiikka tai tuotteen toimintaa kuvaava prosessimallinnus ovat kumpikin kuvituskuvia.

Kuvituspalvelut

Kuvitus Wikipediassa

Millaista työtä kuvittaminen ja digitaalinen maalaaminen on käytännössä?

Käytännön työ on usein hyvin Photoshop-keskeistä puurtamista jossa hahmoja luodaan, muokataan ja käsitellään useiden tuntien ajan. Monen alusta asti digitaalisesti työskentelevän kuvittajan ajasta iso osa menee Photoshopissa erilaisten tasojen ja maskien kanssa tuskaillessa. Monesti lopputulokset jotka näyttävät 3D-mallinnetuilta ovat itse asiassa kärsivällisen Photoshop-työskentelyn tulosta.

Tässä esimerkiksi erään Joel Carlon työnäyte siitä kuinka Photoshopilla voidaan jäljentää ihmisvartalo valokuvasta. Tällainen ei ehkä ole kuvittajan päivätyöstä paras esimerkki, mutta on ehdottomasti hyvä esimerkki siitä kuinka parhaatkin kuvittajat harjoittelevat!

Todellisempi esimerkki kuvittajan päivätyöstä on seuraava video jossa on kuvattu auton piirtämistä Photoshopissa. Joskus omatkin asiakkaat ovat ihmetelleet, että "eihän Photoshop ole piirustusohjelma", mutta kun näkee mihin Photoshop pystyy, niin sellaiset käsitykset yleensä muuttuvat.

Tämä video kuvaa ainakin teknisen kuvittajan työtä kohtuullisen hyvin silloin kun ensimmäistä mallia ei tehdä 3D-ohjelmassa vaan työ päätetään aloittaa suoraan Photoshopissa.

Toinen samantyyppinen video havainnollistaa 3D-mallin syntymisen Photoshopissa. Tämäkin on varsin hyvä pikakelaus kuvittajan päivätyöstä.

Digitaalinen piirtäminen tarjoaa myös uusia ulottuvuuksia ilmaisuun

Esimerkiksi Photoshoppia voi käyttää myös työskentelyyn joka muistuttaa perinteistä piirtämistä. Tällöin työskentely ei välttämättä ole niin nopeata, mutta kuvankäsittelyohjelma silti tarjoaa aivan toisenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi muutoksien tekemiseen ja valaistuksen rakentamiseen. Seuraavaksi esimerkki jossa piirretään miehen kasvot. Esimerkiksi hahmojen piirtämistä voi tehdä aivan hyvin myös Photoshopilla jos tietää mitä tekee.

Käyttävätkö kuvittajat 3D-ohjelmia?

Vastaus: Kyllä käyttävät ja koko ajan yhä enemmän. Kuvittajien 3D-mallinnus ei useinkaan ole kuitenkaan samanlaista kuin esimerkiksi arkkitehtien tekemä talojen 3D-mallinnus.

Joskus 3D-malleja tehdään vaikkapa yksittäisiä kuvia varten ja jos kyseessä on jokin hyvin teknine esine, niin voi olla tarpeellista käyttää "perinteisempää" 3D-mallinnusohjelmaa. Tässä seuraavassa videossa esimerkiksi on videoitu parin tunnin sessio jossa mallinnetaan taistelukirves yksittäistä kuvituskuvaa varten. Kyseessä on siis pelkän rautalankamallin tekeminen, varsinainen koristelu ja paikalleenasettelu onkin sitten ihan toinen juttu.

Usein millin tarkalle 3D-mallinnukselle ei ole kuitenkaan tarvetta ja voidaan hyödyntää 3D-mallinnusohjelmia joilla työskentely on lähempänä esineiden muovailua kuin tarkkaa mallinnusta. Esimerkiksi ZBrush-niminen ohjelma on varsin monipuolinen ja mm. allekirjoittaneella monipuolisessa käytössä.

ZBrushilla malleja voidaan muovailla käyttäen erilaisia komentoja ja työvälineitä. Tällä päästään hyvin lähelle esimerkiksi saven muovailua kokemuksena, mutta digitaalinen ympäristö tarjoaa jatkojalostukselle aivan toisenlaiset mahdollisuudet.

Miksi valokuvia käytetään niin paljon?

Lyhyt vastaus: Valokuva on edullinen tapa visualisoida viestiä tai kuvittaa sisältöjä. Valokuva kiinnittää hyvin huomion ja viestii ajankohtaisuudesta. Laadukas valokuva myös kestää aikaa ja voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Valokuvalla on kuitenkin myös heikkoutensa. Täten esimerkiksi kuvitukset ja 3D-visualisoinnit ovat tärkeitä työkaluja monipuolisessa visuaalisessa viestinnässä.

Laajempi vastaus valokuvien laajaan käyttöön voisi sisältää esimerkiksi seuraavia perusteluja:

  1. Valokuvia on saatavilla esimerkiksi internetin kuvapankeista helposti ja halvalla. Myös uusien kuvien tuotanto on edullista. Teknologian kehittyminen on tehnyt valokuvaamisesta helppoa ja edullista. Laadukas digikamerakalusto on nykyisin yhä useamman ulottuvilla. Tämä pitää myös huolen siitä, että internetin kuvatarjonta tulee vain kasvamaan. Hyvä puoli tässä on se, että laadukasta kuvamateriaalia tulee olemaan saatavilla yhä enemmän ja edullisempaan hintaan. Haasteena tulee olemaan erottuminen massasta. Jos haluaa erottua massasta on panostettava entistäkin korkealuokkaisempaan ja oivaltavampaan viestintään.
  2. Valokuva kiinnittää huomion ja antaa konkreettisen vaikutelman. Valokuva on esimerkiksi uutismedioiden käytössä erittäin tehokas väline. Hyvä valokuva kiinnittää huomion, välittää tunnetta ja luo lukijalle vaikutelman ajankohtaisuudesta, jopa "ajan hermolla olemisesta". Täten valokuvan ja videokuvan on helppo ennustaa yleistyvän erityisesti uutismedioiden käytössä.
  3. Valokuva soveltuu ajankohtaisten asioiden viestintään erinomaisesti. Esimerkiksi uutiskuvia olisi vaikea kuvitella piirrettynä. Yritysviestinnässä tarve viestiä ajankohtaisuutta ja tunnetta eivät kuitenkaan ole läheskään niin yleisiä kuin uutismedioissa. Tuote-esitteen tehtävähän ei ole pyrkiä ajankohtaisuuteen tai vahvojen tunnelatausten välittämiseen. Tuote-esitteen tehtävä on yleensä vakuuttaa lukija tuotteen toimintaperiaatteen ylivoimaisuudesta tai yksinkertaisesti siitä että palvelu tai tuote toimii kuten sen pitääkin. Esimerkiksi tästä näkökulmasta katsottuna ei ole mitään syytä siihen, että tuotekuvien tulisi olla ensisijaisesti valokuvia, päinvastoin. Usein yritysviestintä onkin lähempänä oppikirjan tekemistä tai kuukausittain ilmestyvän tietolehden tekemistä kuin uutismedian toimintaa. Esimerkiksi moni yritysesite voisi oppia paljon oppikirjojen tavasta kuvata vaihe-vaiheelta eteneviä prosesseja ja etenkin siitä kuinka monimutkaisia prosesseja ja asioita voidaan visualisoida selkeillä piirroksilla ja graafeilla.

Käytetäänkö valokuvia liikaa?

Vastaus: Valokuvia ei käytetä välttämättä liikaa, mutta usein kyllä väärissä tilanteissa. Valokuvalla on hyvin vaikea viestiä ajattomuudesta ja valokuva varastaa helposti huomiota varsinaiselta asialta. Sanonta "valokuva vastaa tuhatta sanaa" kuvaa hyvin valokuvan ongelmaa, koska kukaan ei pysty kontrolloimaan niitä tuhatta sanaa mitä yksittäinen valokuva viestii.

Erityisesti markkinointiviestinnässä valokuva on hyvin vaikea väline, koska markkinointiviestin läpimeno edellyttää hyvin tarkkaan rajattua ja ytimekästä viestiä. Räätälöity kuvitus tai piirros on viestin rajaamisen ja kohdentamisen kannalta usein helpompi työväline.

Aiheeseen liittyvää sivustolla

Kuvitusgalleria

CASE: Finnpipe - Yrityskuvan kehittäminen kuvituksen avulla

Kuvittaja Tere Tolvanen

Tere Tolvanen

kuvittaja-graafikko

(nuoli) 0400-177 896
(nuoli) tere@studiotolvanen.fi

Tarkemmat yhteystiedot